Neljä tapaa, joilla Fazerilla luodaan uutta

Helsinki Think Company järjestää tänä keväänä Ruokiksen, ruokateemaisen ideakiihdyttämön, yhdessä Fazer Labin kanssa. Ruokiksen keskiössä on kestävämmän ruokaketjun kehittäminen yhdessä ideoimalla. Pitkän tähtäimen teknologia- ja tuotekehitys on myös Fazer Labin eli Fazer-konsernin tutkimus- ja innovaatioyksikön toiminnan ytimessä.

Fazer on suomalaisille tuttu sinisestä suklaasta, makeisista ja leipähyllyltä. Yritys nojaa vahvaan perintöönsä, mutta ruokateknologialla on entistä tärkeämpi rooli Fazerin uudistumisessa nykyaikaiseksi, innovatiiviseksi yhtiöksi kehittyvällä elintarvikealalla. Fazer haluaa kehittää vastuullisia ruokaratkaisuja, joilla voidaan lisätä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Mutta millä tavoin yksi Suomen merkittävimmistä elintarvikejäteistä käytännössä tekee tämän? Lue alta, miten tutkimuspäällikkö Katariina Rommi esittelee, kuinka Fazerilla luodaan uutta.

1. Ideoinnin tukeminen

Perinteisen tuotekehityksen ohella on tärkeää tukea, löytää ja viedä eteenpäin hyviä ideoita ja hyödyntää osaamista, joita omasta talosta löytyy. Siksi Fazer järjestää sisäisiä innovaatiokilpailuja, jotka ovat avoimia kaikille työntekijöille. Rommin mukaan kilpailu on kiihdytyskaista työntekijöiden uusille tuoteideoille, mutta ei rajoitu vain niihin, vaan mahdollistaa myös vaikkapa palveluliiketoiminnan tai uusien myyntikanavien kehittämisen. Parhaimmillaan uudet ideat yhdistävät monenlaista tietotaitoa talon sisältä.

Kilpailu on järjestetty kahdesti, 2018 ja 2019. Ensimmäisellä kerralla voittajiksi valikoitui kolme ideaa, joista kaksi on jo päässyt kaupan hyllyille: fermentoitu Fazer Yosa -kaurajäätelö ja lapsille suunnattu Fazer for Minis -välipalatuotesarja. Toisena vuonna kilpailun voitti Fazerin ruokahävikin puolittamista tavoitteleva idea.

Kilpailu on tuonut esiin monenlaisia näkökulmia: fermentoidun kaurajäätelön taustalla olivat elintarviketieteiden tutkijat Miia Viinamäki ja Katariina Rommi, siinä missä idea Fazer For Minis -tuotesarjasta kumpusi äitiyslomalta palanneen tuotepäällikkö Erika Aaltosen tuoreista kokemuksista siitä, kuinka hankalaa pienille lapsille on löytää hyviä välipalatuotteita.

“Voittajatiimit ovat parhaimmillaan koostuneet hyvin eri taustaisista henkilöistä, jotka työskentelevät tuotekehityksessä, markkinoinnissa, myynnissä, tuotannossa tai taloushallinnossa. On nähty, miten hienosti eri taustat ja osaamiset täydentävät toisiaan ja jokaisella on jotain annettavaa tiimille. Ideoinnissa voi korostua markkinoinnin ja tuotekehityksen rooli, mutta jotta ideoista tulee totta, tarvitaan myös esimerkiksi prosessi- ja automaatio-osaamista”, Rommi kertoo. 

2. Startup-yhteistyö

Talon omien ideoiden ohella Fazer seuraa mielenkiinnolla elintarvikealan startup-kenttää ja heittäytyy mukaan kiinnostavimpiin avauksiin.

Merkittävä tuore esimerkki on Solar Foods, joka pyrkii ratkomaan ruuantuotannon kestävyysongelmia solumaatalouden keinoin tuottamalla hiilineutraalia ravintoproteiinia hiilidioksidista ja sähköstä. Fazer on noin 15 % omistusosuudella Solar Foodsin suurin yksittäinen rahoittaja, joka tuo Solar Foodsin käyttöön asiantuntijapanoksensa ja pääsee vastavuoroisesti vaikuttamaan siihen, minkälaiseksi Solar Foodsin raaka-aine, Solein®, muodostuu.

Pienemmässä mittakaavassa Fazer on tehnyt yhteistyötä myös esimerkiksi mikromuovittomia, biohajoavia pakkausmateriaaleja kehittävän suomalaisen Sulapacin kanssa. Puolentoista vuoden tuotekehitysprosessin jälkeen julkaistun konvehtirasian myötä Fazer oli ensimmäinen elintarvikeyritys, jonka tuotteiden pakkaamiseen on käytetty Sulapacin kehittämää materiaalia.

Vaikka Fazeria kiinnostavat erityisesti suomalaiset startupit, tekee se startup-yhteistyötä myös kansainvälisesti. 

3. Uudet näkökulmat

Aina pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan joskus asian katsominen uudesta näkökulmasta riittää. Näin voisi kuvailla Fazerin ksylitolitehtaan tarinaa. Ksylitolin valmistaminen teollisesti on tuttu suomalainen keksintö, johon Fazerin ksylitolitehdas lisää kiertotaloudellisen kulman: ksylitolin lähteenä käytetään kauramyllyn sivutuotteena syntyviä kaurankuoria.

Keksinnön myötä Fazer alkaa tuottaa kotimaista ksylitolia, jonka markkina on globaali ja jota voidaan hyödyntää myös muissa kuin Fazerin omissa tuotteissa. Tehtaan kiertotaloudellinen toimintamalli sai huhtikuussa 2021 tunnustusta, kun ksylitolitehdas voitti Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoiman Circwaste-hankkeen vuoden Kiertopalkinnon. 

4. Tieteellinen tutkimus

Tutkittu tieto on usein uusien avausten kulmakivi ja Fazer tuottaakin elintarvikealan tietoa sekä omissa tutkimusohjelmissaan että yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. “Fazerilla tehdään monipuolista ruokateknologiaan ja ravitsemukseen liittyvää ja niitä yhdistävää tutkimusta”, Rommi kertoo.

Fazer seuraa ja rahoittaa useita ruokaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä akateemisia tutkimusprojekteja yhteistyössä esimerkiksi Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Aalto-yliopiston, VTT:n, Luonnonvarakeskuksen, RISE – Research Institutes of Swedenin, Örebron yliopiston ja SLU Uppsalan kanssa.

Akateeminen tutkimus näkyy vahvasti myös Fazer Labissa, jossa työskentelee elintarviketieteen, ravitsemustieteen ja biotekniikan tohtoreita. Fazerilla on mahdollista tehdä väitöskirjaa ja taloon on tuotu täsmäosaamista myös esimerkiksi Suomen kulttuurirahaston PoDoCo-ohjelman kautta. Lisäksi Fazerille tehdään vuosittain useita maisterintutkielmia.

“Monipuoliset verkostot yhdistettynä omaan tekemiseen ovat toimiva tapa hankkia uutta tietoa ja kehittää uutta”, Rommi summaa. 

Miten sinä voisit olla mukana kehittämässä ruokaketjun tulevaisuutta? Hae mukaan yksilönä ja löydä oma näkökulmasi osana monitieteistä tiimiä tai tuo mukaan oma tiimisi hiomaan ideaa yhdessä! 

Ruokiksen hakuaika on auki vielä perjantaihin 30.4. asti. Lue lisää täältä tai klikkaa itsesi hakulomakkeeseen alta!

Teksti: Suvi Jutila ja Ifeoma Kulmala
Kuva: Fazer